Elämä on

Naurettavaa. Kuinka joku voi jaksaa leikkiä tilanteilla päivästä toiseen ja pelleillä omalla elämällään, jättäen muut arvioimaan jokaista tilannetta tietämättömyyteen ? Itse en pystyisi tähän, mutta näköjään joku pystyy. Joka päivä saa tyrmistyä uudelleen, kuinka ihmiset voivatkaan olla itsekeskeisiä ja ajattelemattomia. Ja naurettavia.
Joskus herään tilanteeseen, että pelkään menettäväni tämän hetken tulevaisuudessa. On ahdistavaa ajatella, että monien vuosien päästä en enää muista tämän päivän asioita. Kokonaisia vuosia saattaa kadota mielestäni, enkä pysty muistamaan, että olisin ikinä tavannutkaan nykyisiä kavereitani, jos se joskus elämästäni poistuvat. Iltaisin kirjoitan kuin riivattuna kynä kädessäni, mielessäni vain tulevaisuuden historian menettäminen. Kuinka kiivaasti haluankaan muistaa viime kesän hölmöilyt puskissa ystäväni kanssa, ensimatkani festareille, typerät ihastukset ja työhaastattelujen virheet. Mutta silti saatan joskus lukea päiväkirjaani ja miettiä, että teksti tuntuu romaanilta, etten minä ole kokenut niitä asioita, jotka suurella tunteella on sivuille vuodatettu. Mietteissäni saattaa vilahtaa ajatus, etten minä olekaan niitä kirjoittanut.
Ihminen muistaa itselleen tärkeät asiat, tai sitten ajatuksissa saattaa vilahtaa täysin merkityksettömältä tuntuvia muistikuvia. Minä muistan ensimmäisen koulupäiväni, ensimmäisen pusun, ensimmäiset hetken uuden jääkiekkopelin tiimellyksessä, ensimmäisen sitä sun tätä. Minä vain haluan muistaa ne keskimmäisetkin kokemukset. Osa ihmisen tyhmyyttä kai tämäkin.
Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s