Poistumisen talo.

Teknologia kehittyy ja samaan aikaan ihmiset keksivät yhä uusia lääkkeitä ja erikoisia hoitoja sairauksiin. Erilaiset vitamiinipillerit ja voimarokotteet auttavat ihmisiä elämään yhä pidemmän elämän, ihmistä virutetaan kestämään liian kauan tässä maailmassa. Kuka haluaa elää pitkään, varsinkin jos ei itse enää itsestään pysty huolehtimaan ? Vanhukset päätyvät istumaan vanhainkodin sänkyjen reunoilla miettien kadotettuja, hyviä aikoja.
Olen ennenkin miettinyt, kuinka synkkää elämä vanhainkodeissa voikaan olla. Äitini kertoi lukevansa iltarukouksen erään naisen kanssa joka ilta. Siinä missä hän itse lopettaa rukouksen aina toivomalla siunausta perheelleen, tuo vanhus lopettaa rukouksen aina sanoihin ”taivaaseen ota tykösi”. Hänellä ei ole ketään, jolle pyytäisi varjellusta. Kuinka surullisiksi ihmiskohtalot voivatkaan muuttua.
Vihaan vanhainkoteja muutenkin. Vanhusten anovia katseita, kun heillä ei ole käynyt vieraita moniin vuosiin, heidät on vain unohdettu. Vihaan hentoja kuiskauksia, jotka pyytävät auttamaan, pääsemään pakoon todellisuutta. Käytävällä kävellessä tuntuu kuin sielujen epämääräiset kädet kurottuisivat kohti. Enkä toisaalta syytä heitä siitä, sillä kun he kaiket päivät katselevat vain ikkunasta näkyviä maisemia, joka vuosi samoja.. Minullekin tulisi ikävä todelliseen kotiin, johonkin, jossa kaikki olisi paremmin.
Arvostan kyllä äitiäni, kun hän jaksaa tuota työtä. Minut vanhainkodin vääjäämätön epätoivoisuus musertaisi päivässä. Yksinäiset, surulliset olennot vuoteissaan. Siunaa, Luoja, kaikkia heitä.
Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s