Tuli palaa sisällä.

Eipä tiennyt tyttö, kuinka paljon saattaa elämässään itseään kolhia. Kaaduttuaan oli aina noustava pystyyn. Kun kysyi syytä masentaviin tapahtumiin Jumalalta, Hän piiloutui naamionsa taakse ja säilyi ihmisten kehittämän arvoituksellisuuden takana. Määräsi tulvan hävittämään pahuuden maan päältä, mutta päätti sen jälkeen, ettei Hänen kannata enää vaivautua. Ihmiset harrastavat pahuutta ja toistensa satuttamista kuitenkin, tekivät ne sen sitten tahallaan tai eivät. Luoja antoi enää vain toivon, ja jätti meidät pärjäämään.

Mieleni on täynnä sanoja ja tunteita, joita minun ei tarvitsisi tuntea. Joskus myötätuntoisuudestani on vain haittaa, sillä asiat jäävät vaivaamaan minuakin. Tunnen erään ihmisen, joka on samassa tilanteessa kuin minä pari vuotta sitten. Koska itse tiedän tuon tilanteen toivottomuuden ja sen aiheuttamat mielipahan kierteet, en voi olla tuntematta itseäni surulliseksi hänen puolestaan. Toisaalta, saattaa olla niinkin, että minä olen osasyyllinen hänen pahaan oloonsa. En voi kuin lohduttaa, se loppuu aikanaan.

Minä tajuan, en ole apina. Tiedän näidenkin tunteiden kohdalla, että minun ei pitäisi omistaa niitä. Yritän niin kovasti rakentaa itseni ympärille muuria, jonka läpi iskut tuntuisivat helpommilta kestää. En vain koskaan vielä ole onnistunut työssäni, seinämä murtuu jo alussa, ja se murtuu osiin. Katseet, jotka eivät ensin kohdistuneet minuun, kimpoavat seinistä ja lävistävät minut voimalla. Silti nousen ja jaksan toivoa, että ehkä ystävät ja elämä auttaa.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s