En palvo sankareitanne.

Kuka on viittaan pukeutunut pelastajanne ? Vatsalihakset trikoopuvussa pullottaen, pieni ja seksikäs sänki karheana poskea vasten. Lautasella on syömistä kuin hevosella, mutta silti kaloreiden määräämissä rajoissa. Ruokalepo korvataan ankaralla treenillä, joka kuitenkin suoritetaan hengästymättä. Kiiltävät tummat hiukset ja suklaasilmät, joihin nainen vajoaa kuin hyytelöön. Ei pääse enää ylös. Hyvätapainen herrasmies, joka on juhlien keskipiste oli sitten syntymäpäiväjuhlat hänen kunniakseen järjestetyt tai ei. Yhden naisen mies, vaikka joka satamassa eri tyttö odottaisikin. Joulun alla hän työntää bonuksensa suoraan keräyslippaaseen ja tuo kummitytölleen jälleen hienoimman lahjan. Seinällä hänellä on pelastusmitaleita, mutta silti hän on vaatimaton naapurinpoika. Hän osaa kaikki sosiaaliset taidot ja luettelee ystäviensä merkkipäivät ulkomuistista.
 
Ihmiset ovat määrittäneet mahdottomat kriteerit ihanteelleen, johon kaikki sitten pyrkivät koskaan onnistumatta, masentuvat ja vihaavat itseään. Ei se mitään, ainakin terapeuteille riittää työtä tässä vääjäämättömään tuhoon vievän ajattelutavan muuttamisessa. Nappaillaan pillereitä, että illalla pystyy työpäivän jälkeen rauhoittumaan ja unohtamaan paineet – ja oman erilaisuutensa. Televisio työntää tuutin täydeltä huippumalleja joita haetaan anorektikoista ja muuttumisleikkejä, joissa rumista tehdään sentään siedettäviä. Sen jälkeen ihminen käykin jo nukkumaan ja on muka valmis heräämään seuraavana aamuna takaisin jauhinkiven alle.
 
Yy, oon omituinen enkä osaa pussata. Mitä siitä ? Minun ei sentään tarvitse käydä itkemään iltaisin sitä, että olen erilainen. Yhteiskunnan pitäisi kääntää kelkkaansa ja jo pienestä pitäen opettaa lapsille persoonallisuuden merkitystä. Samasta muotista tulleita pissaliisoja on syntynyt jo aivan tarpeeksi. Liian pitkälle ollaan menty vähintään siinä vaiheessa, kun kadulla kävelee vastaan viisi tyttöä, mutta ei osaa sanoa ovatko he klooneja toisistaan vai ovatko he sittenkin eri perheistä tulleita yksilöitä. Samojen vaatteiden alta löytyy vielä täsmällisen rytmikkäästi etenevä hihitys ja toisilta kopioidut naamanilmeet, joita käytetään vain opituissa tilanteissa.
 
Omaperäisyys kunniaan. Vaikka minä olen outo, on minusta oppinut pitämään yksi jos toinenkin ihminen. Miksi meillä on tarve luokitella ihmisiä onnistuneisiin ja häviäjiin ? Kauniisiin, rumiin, hauskoihin, outoihin. Jos se minusta riippuisi, jokainen saisi olla oma itsensä, eikä tarvitsisi hävetä yhtäkään juttua, jonka on kertonut. Perustan kampanjan. Haluan olla minä itse.
Mainokset

Yksi kommentti artikkeliin ”En palvo sankareitanne.

  1. Ole sinä itse, oma itsesi, sillä sellasesta me pidetään. Feikit kuuseen!!!
    Oooi, ja tuo joka satamas eri tyttö, mitä jos SILLÄkin on…? Vaatimaton naapurinpoika.. 🙂

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s