Yöllinen pimeän pelko.

Tässä istuskellessani ja kirjaa luettuani olen päätynyt jälleen yhteen päätelmään elämästä. Pelko on hassu juttu. Jokainen pelkää jotakin, vaikka kuinka paljon jotain muuta yrittäisi väittääkin. Jokaisella on jotain, mitä emme halua kohdata, josta haluamme pysyä mahdollisimman kaukana kaikilla keinoilla ja vain hätätapauksessa kohdataan se epämiellyttävä tunne ja sanotaan sille käsipäivää. Toisaalta kuolemankaan uhalla jotkut eivät sitä pysty tekemään. Olen kuullut vanhoilta kylän mummoilta juoruja, kuinka eräs mies oli kuollut tulipalossa, kun ei uskaltanut poistua sängystään. Mitä hänkin lie pelännyt, sitä en enää muista. Mies vain oli valinnut pelkäävänsä. Elämä on valintoja ja niistä koituvia seurauksia. Syy oli pelko, seuraus oli kuolema.
 
Pelko voi olla monenkinlainen syy. Pelkoa on olemassa lieviä ahdistuksia ja kuvotuksen tunteita  hämäkeistä, tai sitten pelko voi olla kunnon fobiaa, jolloin ihminen on täysin kyvytön tekemään mitään. Pienet pelot on helppo voittaa, mutta mitä suuremmaksi tunne kasvaa, sitä vaikeampi vastustaja se on.
 
Pelko voi lamaannuttaa ja estää ihmistä elämästä. Se saattaa olla pirullinen vastustaja arkipäivässä. Toisaalta se saattaa myös edistää asioita, patistaa ihmistä olemaan nopeampi, voimakkaampi ja kauniimpi. Pelko syrjäytymisestä laittaa ihimsen toimimaan yhteiskunnan normien mukaan kuuliaisemmin, pelko köyhyydestä laittaa meidät etsimään ja tekemään työtä, kun taas pelko julkisista paikoista eristää meidät koteihimme ja tekee meistä toisista ihmisistä riippuvaisia.
 
Tunnustan, minä pelkään monia asioita. Pelkään ajoittain pimeää, inhoan hämähäkkejä, mökin ulkovessaan menemistä ja karhuja ja murhaajia ja..Menettämisen pelko laittaa sosiaaliset taitoni joka päivä koetukselle. En tahdo hukata yhtään kaveria, ystävää, ihastusta. Valitsen pelkoni takia keinoja, jotka vievät minut joskus varmaan tuhoon: joko olen liian takertuva tai liian kylmä, rationaalinen. Joskus huomaan, etten pysty olemaan oma itseni, vaan esitän jotain kummallista, mutta onneksi en ole törmännyt tilanteeseen vielä useasti. Toinen ihmisten kanssa yhdessäolemista rajoittava pelkoni on suoraan sanottuna julkisten palveluiden tilanteiden pelko, pieni sosiaalisten tilanteiden pelko kai tämä on. Jos joudun baarissa yksin kysymään mikä olisi hinta-viina -suhteeltaan paras drinkki, kysymystä ennen kämmeneni hikoavat ja mietin kolmekymmentä kertaa miten voin tehdä itsestäni täyden pellen tilanteessa. Dj:ltä kappaleen pyytäminen on kuolemantuomio, se vetää veitsen levyjensä välistä ja puukottaa minut kuoliaaksi jos uskallan kysyä väärää kappaletta ! Veren roiskahdus ja hautakivessä tulee lukemaan säälittävä teksti: "Kuoli pelosta."
Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s