Juuri ennen nukkumaanmenoa mietin seuraavaa:

Vuorokausirytmini on mennyt täydellisesti sekaisin viime viikkojen kuluessa. Valvon aamunkoittoon ja nukun aamun yli, melkein päivänkin ohi. Herään kun jaksan. Näinä aamuina olen herännyt kuitenkin pirteämpänä kuin ennen. Aurinko paistaa kirkkaasti, on lämmin ja ihana olla. Haluaisin vain mennä ulos ja jämähtää siihen, keskelle nurmikkoa ottamaan aurinkoa. Suunnitelmassa on vain yksi mutta – en ole jaksanut haravoida, joten nurmikkomme on karheaa, kuivunutta sementtiä selän alla.
 
Maailma menee eteenpäin, aivan kuin viallinen juna raiteillaan. Suunta on määrätty, eikä pakkia ole keksitty. Sen verran minä uskon kohtaloon, että raide-teoria on hyvä kuvastamaan maailmankatsomustani. Jos jotain on määrätty tapahtuvaksi, se tapahtuu, enkä minä voi sille mitään. Jos minun on määrä joutua kohtalokkaaseen liikenneonnettomuuteen, se tapahtuu, vaikka en suostuisi postumaan talomme sisuksista enää ikinä. Siinä tapauksessa luultavasti lentokone tippuisi maahan, osuisi juuri ja juuri taloomme repien nukkuvan minäni yhdestä talon nurkasta mukaansa. Tai jos minun on määrä saada lapsi alle parikymppisenä, ei kondomit eivätkä steriilisaatiot siihen auta. Se tulee tapahtumaan.
 
Jotenkin tämä kuva maailmasta tuo lohtua. Kai se vapauttaa vastuustakin, voisitte sanoa minua vain laiskaksi. En jaksa ottaa elämää vakavasti, niin te kai ajattelette. Mutta miettikää, kuinka paljon lohduttomampia ihmisiä tässä maailmassa olisi, jos ei olisi näitä valoa antavia teorioita kohtalosta ja karman laista ? Jos ei olisi sananlaskuja, että paha saa palkkansa. Luulisi psykiatrin oven edessä aamulla olevan satametrinen jono itkua tihrustavia raukkoja. Olen itse aina tukeutunut noihin ajatuksiin.. Kuten rumaan ankanpoikaseen, josta loppujen lopuksi muotoutui kaunis joutsen, kauniimpi kuin kaikki ne, jotka haukkuivat sitä pienempänä.
 
Joten kiitos elämälle, että se on myös noudattanut näitä ideologeja, joihin minä olen uskonut. Niin paljon kuin tulee pahaa elämässä vastaan, niin paljon hyvääkin on tulossa. Rumasta lapsesta tulee kaunis nuori neito. Suru muuttuu onneksi. Ja mitä kaikkea niitä nyt ikinä olikaan. Positiivisella asenteella matkaamme eteenpäin. Hyvää viidettä toukokuuta !
Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s