Enneuni

Olen viime aikoina nähnyt paljon painajaisia. Unissa herttainen mummo on vetänyt koukun esiin ja yrittänyt murhata minut. Unelmakodin näköiseen rakennukseen astuessani olen huomannut joutuneeni saw-elokuvien tapaiseen peliin, jossa täytyy käyttää älyä ja rohkeutta selviytyäkseen hengissä. Mukavan kaverin tavatessani tämä on vetänyt haulikon esiin selkänsä takaa ja aloittanut verisen räiskinnän.

Olen joskus nähnyt enneunia. En mitään kovin järkyttävää, vain pieniä aavistuksia seuraavasta päivästä tai huomisen tapahtumista. Juuri niin epämääräisiä unia kuin lehtien horoskoopit, ne voi tulkita sadalla eri tavalla ja saada aina ennustukset kohtaamaan todellisuuden kanssa. Olen kuitenkin huomannut erityisen masentavien merkkien unissa kertovan jo etukäteen, että heräät huonoon päivään. Iloisten unikuvien tunnelmat taas ovat saattaneet siivittää päiväni pieniä onnenkantamoisia täyteen.

Painajaiseni voisi tiivistää tunnettuun lausahdukseen, jossa kerrotaan ettei kaikki ole sitä miltä näyttää. Nukkuessani näen ensin mukavia kuvia, jotka sitten särkyvät tuottaen yleensä tuskaa – tai oikeastaan jotain kuolemanvaarallista. Kiväärit, pommit, veitset, ansat, loukkaantumiset, kaikki ne ovat tulleet tutuiksi. Herttaisesti hymyilevät ihmiset, jotka sitten yrittävät kuristaa kolmen sekunnin kuluttua.

Mitä tämä siis kertoo tulevista viikoista? Vai kertooko se sittenkään mitään? Pitäisikö minun seistä herkeämättä varpaillani, etten vain satuttaisi itseäni? Vaikka kuinka joskus yritänkin varjella itseäni sekä fyysisiltä että henkisiltä kivuilta, en ole onnistunut siinä koskaan kovinkaan hyvin. Miksi siis onnistuisin lähiaikoina sen paremmin? Teen virheitä ja revin töissä paketteja auki niin, että pahvihaavat risteilevät käsissäni ristikkoa tehden.

Ehkä yritän vain saada itseni unohtamaan kyseiset painajaiset. Harmi vain, että ne toistuvat päässäni joka toinen yö. Alitajuntani yrittää selkeästi varoittaa minua jostain, mutta mistä? En voi hiipiä elämässäni eteenpäin peläten kaikkea. Vai voinko? Millaista elämää se sitten olisi?

Strategia

Mitä jos olisi aina humalassa? Mitä jos hoitaisi ihmissuhteitaan vain muutaman lonkeron nautittuaan? Jos sitten tyrii jotain pahasti tai pahemminkin, voisi kaiken laittaa kännin piikkiin, eikä tarvitsisi ottaa vastuuta mistään.

Ai niin, niinhän minä jo teenkin.