Naisen julma elämä

Lohtusyöminen masennuksen alhaisissa syövereissä ja alakulon valtaamina hetkinä on varmasti melko monelle tuttu käsite. Kummallisesti etenkin naiset tuntuvat kuvittelevan, että ratkaisu ongelmiin piilee – ei pullon – vaan tyhjän jäätelörasian pohjalla. Mikä järki tässä on? Sitten myöhemmin itkemme vähän lisää ja valitamme niin kovin turvonnutta oloa. Tästä kierteestä on hyvä päästä eroon, sillä kai tätäkin käytösmallia voisi kutsua jonkinlaiseksi syömishäiriöksi. Syömisellä yritetään saada henkinen tasapaino takaisin ja elämä onnelliseksi. Eihän se niin voi mennä, eihän?

Siksi nainen päättää jättää suklaapatukan syömättä. Hän myöntää ongelmansa ja jättää herkut keittiön kaappiin odottamaan iloisempaa huomista. Nainen päättää aloittaa laihdutuksen, hän hylkää karkit, syö terveellisesti ja on silti onnellinen.

Ai niinkö?

Ehkä prosessi sittenkin on lähellä jonkun rakkaan ihmisen menetystä, sillä suklaa on naiselle niin monen asian korvike, niin monen kylmän illan lämmittäjä ja mielipahan poistaja. Ehkä suklaasta eroaminen ei olekaan niin autuaan kaunis prosessi, vaan siitä muodostuu kauhea tahtojen taistelu.

Ensimmäisenä iskee shokkivaihe. Rakkaan toverin menetys tuntuu niin uskomattomalta, ettei sitä pysty käsittämään. Hetken aikaa pystyy melkein kuvittelemaan, ettei tätä kauheutta olisi koskaan tapahtunutkaan. Mutta tämä vaihe kestää vain hetken, sillä eihän valheessa voi elää liian pitkään.

Sitten iskee viha. Miksi juuri minun vyötärölleni on kertynyt suklaan takia näin monta senttiä? Naapurin Pirjo kantaa kilokaupalla tuota paholaisen keksimää herkkua kotiinsa, eikä sillä näy missään sen vaikutukset. Miksi juuri minun mielialani tarvitsevat tätä ruskeaa kultaa pysyäkseen positiivisen puolella? Miksi juuri minun kontrollini pettää kaupan karkkihyllyn kohdalla totaalisesti, ja sorrun ostamaan viisi levyä Marabouta kerralla? Miksi? Saisi se Pirjokin lihoa edes muutaman (kymmenen) kiloa!

Loppupeleissä ei suru eikä myöskäänn viha auta mitään. Mutta entä jos kävisi kauppaa liikunnan avulla, jotta omatunto säilyisi suurinpiirtein puhtaana? Jos nappaa lauantai-iltana pari Pätkistä suuhunsa ja heti sunnuntaina aloittaa aamun pyörälenkillä, eihän siitä voi syntyä liikaa kauheuksia. Eihän? Nainen harkitsee eri vaihtoehtoja, laskee kaloreita ja miettii, kuinka pääsisi pälkähästä mahdollisimman helpolla. Hän pyytää apua kaveriltaan, jonka yrittää pakottaa lenkkiseuraksi, pohtii avuksi koiraansa, josko tämä tarvitsisi useammin ja pidempiä lenkkejä, ja jos ei nainen jaksaisi, ehkä koiran voisi opettaa puremaan pohkeesta rangaistukseksi. Viimein masentunut kaupankäyjä kohottaa katseensa kohti Jumalaa, ja pyytää tätä vain pyyhkimään suklaan pois mielestä, ja ehkä myös pari senttiä samalla vyötäröltä.

Mutta ei. Jumala ei auta, ei myöskään laiska kaveri ja liian hyvätapainen koira. Nainen vaipuu masennukseen, tyhjentää viimein koko talonsa suklaasta, jäädyttää pankkitilinsä ja itkee sohvan nurkassa synkältä näyttävää tulevaisuutta. Ei enää koskaan karamelleja. Ei enää lohtusyömisen tuomaa turvaa ja rauhoittavaa olotilaa.

On myönnettävä totuus. Suklaa on mennyttä, ja elämässä tulee kääntää uusi lehti esiin. Ei enää hiljaisia iltoja Fazerin Sinisen kanssa, hyvää elokuvaa seuraten. Nainen nielee ylpeytensä ja salaattinsa koittaen nauttia siitä, ja ehkä pikkuhiljaa niin tapahtuukin. Tomaatti alkaa maistua makealta, eikä synkät illat enää kaipaa muuta kuin kurkun ja dippikastikkeen seurakseen.

Niin nainen eli onnellisena elämänsä loppuun asti.

Mitä taas minuun tulee, tämä prosessi kuulostaa liian monimutkaiselta ja ankealta. Olen itse jumittunut kaupankäyntivaiheeseen. Syön suklaapatukan ja poden huonoa omaatuntoa, yritän anella armoa Jumalalta ja manaan itseni. Sitten lähden kauppaan ostamaan salaattia. Onneksi tiedän, että moni muukin kärsii minun kanssani tästä syömishäiriöstä. Ja niinpä Niina eli elämänsä loppuun asti.

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s