Kummallista

Olen aikamoinen natsi suomalaisten tekemää musiikkia kohtaan. Asenteeni sitä kohtaan on jo valmiiksi niin kielteinen, että kohtalaisen hyväkin biisi saa minulta jo ensikuulemalta täydellisen tyrmäyksen. Ainoastaan muutamat poikkeukset ovat hiipineet soittolistoilleni kuin varkain, mutta yleensä suomeksi laulettu musiikki aiheuttaa oksennusrefleksin.

Joskus oma asenteeni menee kuitenkin niin pitkälle, että vaikka kappale on mielestäni maailman huonoin, alkaa se itse asiassa olla niin kamala, että se on oikeastaan hyvä. Niinpä kun eräs ihminen pisti minut ensimmäisen kerran kuuntelemaan Anssi Kelan Levotonta tyttöä, yököttelin yksin asunnossani sitä kuunnellessani. Mitä omituista pimputusta ja hömpötystä. Biisi on viime päivinä kuitenkin soinut niin useasti radiossa, että pikkuhiljaa periaatteellinen vihani on alkanut murentua. Yhtäkkiä tajusin huumorimielessä toitottavani monta kertaa päivässä kavereilleni, että kuunnellaanpas Anssi Kelaa – heh heh.

Joskus periaatteet murtuvat. Eikä sitä edes oikeastaan itse ymmärrä miksi, ne vain häviävät tiehensä ja sitä huomaa tekevänsä jotain, mitä pitäisi vihata tai mitä itse ei voi edes käsittää.

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s