Sydän lähettää signaaleja, kuuntele niitä

Joskus miettiessä aikoja taaksepäin saattaa löytää omituisia sattumia ja yhtäläisyyksiä asioiden tai tapahtumien välillä. Niitä ei välttämättä tajua itse tilanteessa, kun yrittää vain elää sitä hetkeä ja nauttia kaikesta, mitä saakaan eteensä tai mitä elämä tarjoaa, mutta myöhemmin voi olla, että herää oivallukseen.

Eräs tällainen lamppu syttyi pääni yläpuolella ollessani lenkillä ja alkaessani miettimään musiikkia, jota kuuntelen. Musiikki on minulle erittäin tärkeä asia elämässä, lähinnä sen osalta, että kuuntelen sitä paljon. Iltaisin soitan hitaampia säveliä, jotka rauhoittavat minut kohti unimaailmaa. Fiilistä nostattaessani tai muuten vain iloisena kotona pyöriessäni kuuntelen paljon tanssimusiikkia, jonka mukana heilutan lanteitani. Minulla myös jää eri biiseihin vahvasti kiinni tunnetiloja ja muistoja, joten jos en pitkään aikaan kuuntele jotakin tiettyä kappaletta ja sen alkaessa sitten taas joskus aikojen kuluttua soimaan, saan tietyn aikakauden tunnelman tai tietyn hetken ajatukset mieleeni kuin salaman iskusta, kuin siitä ei olisi kulunutkaan vuotta tai viittä.

Muutamista lauluista olen myöhemmin pohtinut, enkö mitenkään ymmärtänyt niiden vihjaavan minulle jotain. Soittolistoillani on monesti kappaleita, joita jaksan tietyn ajan kuunnella monta kertaa päivässä. Parin viikon aikana saatan kuunnella tietyt sävelet kymmenen kertaa päivittäin, ja sitten jostain syystä kipale vain jää ja siirryn seuraavaan. Eräässä huonossa tilanteessa kuuntelin usein biisiä, jossa laulettiin siitä, että joka aamu herää tuntien – ei mitään. Tyhjä olo, tyhjä elämä, miten se valtaa koko mielen ja mikään ei sitten todellakaan tunnu missään. Uppouduin sanoihin täysillä, mutta en hetkeäkän ajatellut, että se saattaisi johtua siitä, että minulla oli oikeastikin elämässäni ratkaisun paikka, joka minun olisi pitänyt tehdä, jotta olisin saanut asioitani taas eteenpäin ja jotta olisin voinut taas elää.

Myöhemmin ratkaisut tehtyäni soittolistallani pyöri edestakaisin biisi, jossa laulettiin toistuvasti: ”It’s amazing, so amazing.” Ja itse asiassa kappaleesta tulee edelleen mieleen aurinkoiset kesäpäivät, jolloin kävelin kadulla eteenpäin pää pystyssä ja kaikki oli erinomaista ja loistavaa.

Kerran ihastuneena levylautaseni täyttyi musiikista, jonka sanoituksissa kerrottiin minun pääsevän todella korkealle lentämään juuri tietyn ihmisen kanssa. Ja niin minusta tuntui, jos vain olisin tuon miekkosen itselleni saanut, olisin voinut lentää ikkunastani ulos ja elämä olisi kannatellut minua kuin höyhentä kevyenä tuulessa.

Joskus taas jostain syystä takerruin kappaleeseen, joka kertoi erosta. Kuinka tärisevin käsin olisi halunnut pyytää miestä jäämään, tulemaan takaisin, jatkamaan yhteistä matkaa ja jaksamaan vielä hetken. En tiennyt miksi viehätyin siitä niin paljon. Lauloin sanojen mukana, sydän pamppaillen kuuntelin jokaisen nuotin tarkkaan ja harkiten, monta kertaa päivässä. Muutamaa viikkoa myöhemmin minut jätettiin.

Ehkä olin aavistanut tulevan jo aiemmin jollain tasolla, mutta en halunnut myöntää sitä itselleni. Ehkä tyhjään aamuun heräämiseni kuvastui ensin lempibiisiä valitessani, ennen kuin itse edes ymmärsin missä tilanteessa olin. Ehkä joskus kannattaisi todella kuunnella sitä musiikkia, jota kuuntelee, niin saattaisi ymmärtää jonkin alitajuisen viestin, jota aivomme koittavat meille lähettää. Joskus tuntuu siltä, että haluamme sulkea silmämme totuudelta, elämältä ja tosiasioilta, mutta  korvamme kuulevat sanoman silti.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s