Kesä, kiitos että toit tunteen takaisin

Aurinko paistaa, laineet liplattavat hiljalleen eikä pilveäkään taivaalla näköpiirissä. On juuri sopivan lämmin, niin että aurinko kuumottaa luiden ytimiin asti, mutta tuskallinen kosteus ja hikoilu ei ole vielä päässyt valloilleen. Mukissa on hyvää kahvia ja seurana on hyvä ystävä, jonka kanssa pystyy istuskelemaan myös täysin hiljaa, jos ei mitään tarkoituksenmukaista ja järkevää ole sanottavana.

Oikaisen selkäni ja vien käteni niskan taakse, nojaten syvemmälle sohvan pehmeisiin tyynyihin. Terassilla ihmiset hymyilevät toisilleen ja nauravat iloisesti. Katsahdan itsekin hymyillen ympärilleni ja suljen silmäni hetkeksi kuunnellen kaverin tarinaa. Hymähdän hyväksyväksi ja totean jutun olleen viihdyttävä: ”Viihdytyin.”

Tänään minut valtasi pitkästä aikaa levollisen rauhallinen olo, läpi mielen tulviva ilon ja onnen tunne, joka valtaa joka solun ja pistää suupielet kaartumaan ylöspäin ilman mitään näkyvää syytä. Olen onnellinen.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s