Odotus

Juna-asemalla on haikeutta.

Perheet vastassa sukulaisiaan,
mummot lapsenlapsiaan,
rakastavaiset syleilevät toisiaan.

Ihmiset seisovat asemalla valmiina,
tihkusateessa,
räntämyrskyssä,
auringon paahteessa.
Valmiina kaappaamaan rakkaat syleilyyn.

Juna tulee ja pysähtyy
jälleen yhdelle laiturille.
Nostan laukkuni selkään
vedän takkia kiinnemmäs.
On kylmä.

Juna-asemalla on haikeutta.
Haikeutta nähdä kohtaavat ihmiset,
kun itse laskee laukun maahan
ja jää odottamaan.

Tulisiko joku minua jo hakemaan?

Tabula rasa

Ennen alkua ei ollut minua
Palaan entiseen uudenlaisena
Uusin silmin nähneenä
Kuin kertaakaan ennen en olisi
koskenut
sanonut
tuntenut

Mieleni on jälleen avoin

Huono päivä

Kun olo tuntuu mustalta
ja maailma maistuu mustalta
ja elämä näyttää mustalta
ja tulevaisuus vaikuttaa mustalta

Voimaton tunne iskee
varpaissa kihelmöi
sydän hakkaa
ja ympäriltä ilma loppuu

Kyyneleet karkaavat
ajatukset sahaavat
tunteet harhailevat
koittavat takertua johonkin
pysyvään
pysymättömään
toiseen ihmiseen,
epävarmuuteen.

Rohkeus

En ole uskaltanut astua
hylättyihin taloihin
pimeisiin kellareihin
hämärille ullakoille

Mutta jos ottaisit minua kädestä
mentäisiin yhdessä
ja saisin nykäistä hihasta
kun varjo hyökkää nurkasta

Ehkä kanssasi pystyisin
tekoihin tekemättömiin
sanoihin sanomattomiin
lupauksiin ja kaikkeen siihen,

mitä elämä tuo mukanaan.

Elämässä

On omituista tajuta
itsestään asioita,
joita joku toinen on sanonut

Ymmärrän nyt,
se on totta
minä rimpuilen ja taistelen

Vaikka parasta olisi
antaa vain olla
lipua laineilla
päästää irti kontrollista,

sillä sitä ei ole.

Hetki lyö hetkelle

Maailma tuntuu pysähtyneen
on vain olemassa tämä hetki

Mutta kuitenkaan mikään
ei ole kuin ennen
Aamu on uusi
täynnä mahdollisuuksia

Se kestää kaiken, sanotaan
vaan raja on silti jossain
Kun kello alkaa taas käydä
ja hetki on ohi

Sinä

Sinä löysit monta miestä
mutta et antanut kenenkään löytää sinua.

Sinä näit monta ovea
mutta et avannut niistä yhtäkään.

Sinä katselit horisonttiin
mutta et uskaltanut lähteä sitä tutkimaan.

Sinä elit elämäsi
mutta et onnellisesti loppuun asti.

Story of my life

On risteys,
siitä kääntyy
oikeaan ja vasempaan
oikeaan ja väärään.

Miksi minusta tuntuu,
väärään matkustan
kerta toisen jälkeen

väärään.

Erään päiväkirjani viimeinen sivu

On aika olla rehellinen
on aika sanoa hyvästit
on aika sanoa suoraan

Ehkä näemme vielä
ajan tuolla puolen

Jossain, missä
onni
on
joka
päivä.

Matka uusiin tuuliin

Olen aina elänyt
vähän miten sattuu
Luottanut siihen
että asiat lutviutuu
ja niin ne ovat tehneetkin

Olisi ehkä kuitenkin
aika astua laivaan
purjehtia pois
kääntää itse ruorista
ja päättää kurssi

Meinasin kirjoittaa:
kurssi oikeaan suuntaan
mutta mistä sen tietää
kun kaikkialle houkuttaa
ja samalla ei mihinkään

Ja taas tunnen
tuulen
se vie eteenpäin
johonkin.